Selvityksiä

Löydä tietoa, uutisia ja näkemyksiä perhevapaiden uudistamisesta.

”Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti”

Valtioneuvoston kanslia 21.3.2018: Pääministeri Juha Sipilä asetti 17.1.2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli hakea uusia toimintatapoja ja keinoja pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi. (…) Työryhmä ehdottaa tulonsiirtojen ja palveluiden yhtenäistämistä kannustavammaksi sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista eriarvoisuutta vähentäen. Lue lisää!

”Äidit kaipaavat joustoa ja valinnanvapautta perhevapaisiin”

Kelan tutkimusblogi 21.3.2018: Iso osa pienten lasten äideistä on varsin tyytyväisiä nykyiseen perhevapaajärjestelmään. Jos järjestelmää kuitenkin lähdetään uudistamaan, toivovat äidit vapaisiin nykyistä enemmän joustoa ja valinnanvapautta. Äidit vaikuttavat olevan valmiita myös kohtuullisen radikaaleihin uudistuksiin. Lue lisää!

Puolueiden vastauksia Ylen uutisten syntyvyyskyselyyn (10.3.2018)

Yle 10.3.2018:  Yle kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta vastausta näihin kolmeen kysymykseen: 1) Näkeekö puolueenne heikon väestönkasvun ongelmana Suomessa? 2) Jos näette heikon väestönkasvun ongelmana, mitkä olisivat puolueenne mielestä kolme keskeisintä keinoa puuttua siihen? 3) Olisiko puolueenne valmis toteuttamaan perhevapaauudistuksen seuraavalla hallituskaudella, vaikka se vaatisi merkittäviäkin lisäpanostuksia budjetissa? Lue lisää!

”Perhevapaiden tasa-arvoistaminen edesauttaisi erityisesti maahanmuuttajaäitien työllistymistä”

Jussi Tervola, Ann-Zofie Duvander ja Eleonora Mussino, Policy Brief 10/2016: Maahanmuuttajilla miesten ja naisten väliset työllisyys- ja palkkaerot ovat tyypillisesti suuremmat kuin kantaväestöllä. Suomessa tämä ero on erityisen suuri. Asiaan vaikuttavat maahanmuuttajaäitien pitkät kotihoidontukijaksot ja isien vähäinen perhevapaiden käyttö. Perhevapaajärjestelmän joustavoittaminen ja tasa-arvoistaminen esimerkiksi sukupuolikiintiöillä vähentäisi miesten ja naisten työllisyyseroja erityisesti maahanmuuttajaväestössä. Lue lisää!

”Perhevapaamallit äitien puntarissa”

Kela, tutkimusblogi: Kysyimme pienten lasten äitien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui 6+6+6-malli, jossa yksi vanhempainvapaajakso on varattu äidille, yksi isälle ja yksi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi. Lue lisää!

”Laulu 573566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla.”

Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.): Miten pienten lasten hoitoratkaisuja kehitettiin perhepolitiikan keinoin 2000-luvulla? Osallistuivatko isät lastenhoitoon enemmän kuin aiemmin? Minkälaisia lastenhoitoratkaisuja tehdään maahanmuuttajaperheissä? Miten työttömyys ja lapsen syntymä vaikuttavat lapsiperheiden tulonmuodostukseen? Millainen vaikutus perhevapailla on tuleviin eläkkeisiin? Miten politiikkamuutosten vaikutuksia voidaan arvioida? Lue lisää!

"Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti"

Kela, perhevapaat-tietopaketti: Suomessa naiset pitävät valtaosan perhevapaista. Vuonna 2016 äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 % ja isät 9,5 %. Lasten kotihoidon tuen saajista naisia on 93 %. Jokainen isien korvamerkittyä perhevapaa-oikeutta lisännyt perhevapaauudistus on lisännyt isien vapaiden käyttöä. Silti viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Vanhempainrahasta, jota kummatkin vanhemmat voivat käyttää, isien käyttämä osuus on vain 1,7 %. Lue lisää!

”Kotihoidon tuen käyttö vaihtelee kunnittain – valtaosa perheistä käyttää tukea jonkin aikaa”

Kela, tutkimusblogi 23.2.2018: Kuntien tuki lasten kotihoidolle on vähentynyt tasaisesti. Yksi keino uudistaa perhevapaita voisi olla joustavuuden lisääminen vanhempainvapaan kestoon ja korvaustasoon. Lue lisää!

”Lastenhoitoratkaisut helsinkiläisissä lapsiperheissä”

Kela, tutkimuksia 2017/4, Anita Haataja, Hanna Ahlgren-Leinvuo, Sanna Ranto, Maria Valaste: Tämä tutkimus on ensimmäinen laatuaan, jossa yksilötasoinen tieto lasten varhaiskasvatuspalveluihin osallistumisesta on pystytty yhdistämään rekisteritietoihin lapsiperheille maksetuista etuuksista sekä perheiden koosta ja sosioekonomisesta taustasta. Tutkimuksen tavoitteena on antaa ajantasainen kuva helsinkiläisten lasten ja lapsiperheiden varhaiskasvatuspalveluiden ja lastenhoitoetuuksien käytöstä erilaisissa perhetilanteissa. Lue lisää!

”Suomi–Ruotsi-vertailu: Pienten lasten äitien työssäolossa ei suuria eroja”

TIETO&TRENDIT 25.4.2017, Anna Pärnanen ja Olga Kambur: Pienten lasten vanhempien – niin äitien kuin isienkin – työssäkäyntiin kohdistuu tällä hetkellä paljon mielenkiintoa. Perhevapaajärjestelmä puhuttaa ja eri tahot poliittisista puolueista etujärjestöihin ovat esittäneet oman mallinsa siitä, millä tavoin perhevapaita tulisi uudistaa. Erityisen huolissaan ollaan oltu pienten lasten äitien työllisyydestä. Pitkien työstä poissaoloaikojen on katsottu heikentävän sekä äitien uralla etenemistä että ansiotasoa ja pienentävän eläkettä. Usein vertailu­kohtaa on haettu Ruotsista; ruotsalaiset äidit näyttävät olevan suomalaisia useammin töissä lasten ollessa pieniä. Lue lisää!

”Kolme myyttiä perhevapaista – Pohjoismaiden vanhempainvapaat vertailussa ”

Ajatushautomo Agenda, Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos: Anneli Miettinen, Anna Rotkirch: Vanhempainvapaista ja tasa-arvosta puhuttaessa voimme ottaa oppia pohjoismaisista rajanaapureistamme. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan merkittävästi pidemmällä isien vanhempainlomien käytössä. Tämän vuoksi Agenda pureutuu tiukasti pohjoismaisiin vanhempainvapaisiin. Mitä pohjoismaisia kokemuksia ja opetuksia voisimme hyödyntää vanhempainvapaiden uudistuksessa? Lue lisää!

”Kelan lapsiperhe-etuustilasto”

Kela, Suomen virallinen tilasto 2016: Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2016 sisältää keskeiset tiedot Kelan maksamista vanhempainpäivärahoista, äitiysavustuksista, lapsilisistä, lastenhoidon tuista ja elatustuista. Lue lisää!

”Kuinka pitkään lasten kotihoitoa? Selvitys äitien lastenhoitojaksoista kotona 2000-luvulla”

Kela, työpapereita 58/2014, Anita Haataja ja Vesa-Pekka Juutilainen: Äidit käyttävät pääosan lastenhoitoon kotona liittyvistä perhevapaista, minkä seurauksena äideille kasautuvat myös katkot työelämässä lastenhoidon johdosta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten yleisiä ovat yhtäältä pitkät yhtenäiset lastenhoitojaksot ja toisaalta pitkät kotihoidon tukijaksot, miten hoitojaksojen käyttö on kehittynyt ja mitkä tekijät selittävät äitien kotihoidon tuen kestoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lue lisää!

”Tilastotietoa perhevapaiden käytöstä”

THL: Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan käyttö 1990–2014. Lue lisää!

”Pitkät työajat hankaloittavat perheen ja työn yhteensovittamista”

TIETO JA TRENDIT 4/2015, Hanna Sutela: Suomalaisista palkan­saajista ja itsensätyöllistäjistä suurimmalla osalla on puoliso. Noin joka toisen kotitaloudessa asuu lapsia. Osa elää yksin, mutta myös heillä voi olla hoiva­vastuita kotitalouden ulkopuolisista aikuisista tai lapsista; toisilla näitä hoivavastuita on niin omassa kotitaloudessa kuin sen ulkopuolellakin. Työn ja perheen yhteen­sovittaminen tulee tutuksi varsin monelle työssäkäyvälle ainakin jossain muodossa ja jossain vaiheessa työuraa. Lue lisää!

”Työhönpaluuta perhevapaan jälkeen selvittäneen työryhmän muistio”

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 21/2014: Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.5.2013 työryhmän selvittämään perhevapaalta työhönpaluuseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmä tarkasteli perhevapaiden käyttöä koskevia tilastotietoja. Lisäksi työryhmässä selvitettiin perhevapaita käyttävien työmarkkina-asemaa, erityisesti perhevapaita käyttävien lukumääriä ja alle 3-vuotiaiden lasten äitien toimintaa. Lue lisää!

”Katsaus osittaisen hoitorahan käyttöön 2000-luvulla”

Kela, työpapereita 43/2013, Aino-Maija Aalto: Osittaisen hoitovapaan ja -rahan tarkoitus on tehdä ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisesta helpompaa (HE 166/1987). Osittaisella hoitovapaalla voi pääsääntöisesti olla kunnes lapsi päättää toisen kouluvuotensa, mutta osittaista hoitorahaa saa vain alle kolmevuotiaiden ja ensi- ja toisluokkalaisten perusteella. Kotihoidon tukea, yksityisen hoidontukea ja osittaista hoitorahaa kutsutaan yhteisnimityksellä lastenhoidon tuet. Noin neljäsosalla työikäisestä väestöstä on alle kouluikäisiä tai alakoulua aloittelevia lapsia. Pienten lasten vanhemmat muodostavat siis merkittävän osan työvoimastamme. Suomessa pienten lasten vanhemmat valitsevat lapselleen usein joko kokopäiväisen päiväkotihoidon tai kotihoidon. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidontuki ja kunnallinen päivähoitopaikka ovat vaihtoehtoja toisilleen siinä missä osittainen hoitoraha on eräänlainen välimuoto, jota voi yhdistää muihin tukiin ja palveluihin. Osittainen hoitovapaa tarjoaa osa-aikatyön vaihtoehdon kokopäiväisen päiväkotihoidon ja kotihoidon välillä. Lue lisää!